Otsikko
Tekstiä
Otsikko
Tekstiä
Otsikko
Tekstiä
Otsikko
Tekstiä
Intervallikummitukset
Intervalleja soittaen
Etsitään yhteinen lähtösävel, jota testataan keyboard- tai laattasoitinorkesterina esim. toistamalla opettajan laulamilla eri rytmeillä kaikusoittona perässä (esim. doo-do-do-doo). Sitten opettaja pyytää etsimään sävelen, joka on sekunnin/terssin päässä ja taas testataan kaukusoittona löytyikö oikea sävel.
Intervallisoittoa noppapelinä
Intervallit priimistä sekstiin voidaan soittaa seuraavasti:
Tehtävään valittu oppilas heittelee noppaa ja opettaja ohjaa keyboard-orkesteria soittamaan nopan osoittaman intervallin yhteisesti valitusta sävelestä lähtien rytmillä titi-titi-taa-taa (eli opettaja laulaa rytmissä esim. ”intervalli viisi” ja oppilaat vastaavat soittaen kaikuna, soitettava sävel vaihtuu sanan viisi kohdalla). Vaikeusaste kasvaa, kun siirrytään numero-sanasta intervallin nimeen, esim. ”intervalli terssi” (soiton toteutus: C-duurissa do-so -väliset sävelet vasemman käden kaikilla sormilla ja la oikean käden etusormella sekstiksi). ”Intervalli”-sana on otettu mukaan siksi, että sen aikana oppilas ehtii valmistella vasemman käden kohta tarvittavaa sormea ”soittokuntoon”. Jos kaikki eivät osu oikeaan koskettimeen, niin toistetaan niin monta kertaa, että orkesteri ”soi puhtaasti”.
Intervallipeli
Opetellaan intervallien nimet, luetellaan ne kuorona ja lauletaan ylös- ja alaspäin. Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle satunnaisen sävelnimikortin (cdefgah). Isossa ryhmässä samanlainen kortti voi tulla kahdellekin oppilaalle.
Sekuntipeli: Opettaja nostaa pussista nuottipallon, johon on kirjoitettu jokin sävelnimi (voidaan valmistaa esim. vanhoista tennispalloista tai pienistä paperimassapalloista). Oppilas, jolla on nuottipallosta ylöspäin sekunnin päässä oleva sävel, nostaa korttinsa ylös ja soittaa keyboardilla / laattasoittimella molemmat sävelet peräkkäin.
Terssipeli: toimii kuten sekuntipeli, mutta soitto toteutetaan sekä melodisesti että harmonisesti.
Pelit voidaan toteuttaa myös alaspäisinä intervalleina ja oppilaat voivat pelien välissä tehdä ”vaihtareita”.
Voidaan toteuttaa myös siten, että opettaja piirtää taululle juurisävelet ja näyttää sattumanvaraisessa järjestyksessä nuotin (sanomatta nuotin nimeä), josta intervalli muodostetaan. Tällöin sävelnimijärjestys-loru ei riitä, vaan oppilaan on tunnistettava nuotteja suoraan viivastolta.
Stemma tuttuun lauluun
Tehdään soittaen tai laulaen terssistemma tuttuun lauluun, esim. Pienet sammakot, Rati riti ralla tai oma sävellys. Terssialaääntä voi kokeilla Asikkalan rattaisiin ja Hepokattiin puolestaan terssiylä-ääntä tai sekstialaääntä. Vinkki: Laatta- tai kosketinsoittimilla on C-duurissa soittaessa melko helppo kokeilla melodian ylä- tai alapuolelle eri intervalleja, lasketaan vain aluksi, montako valkoista kosketinta jää väliin. Voitte aloittaa soittamalla melodian ja ala- tai yläpuolisen sekunnin, sitten melodian ja terssin jne. ja pohtia yhdessä, mikä intervalli sopi parhaiten mihinkin kohtaan.
Solfataan intervalleja
Ota kaksi eriväristä palloa (tai hernepussia). Toinen on do-pallo ja toinen so-pallo. Heitelkää palloja oppilaiden kanssa toisillenne sattumanvaraisessa järjestyksessä. Kun heittäjällä on do-pallo, hän laulaa koko ajan pitkää do-säveltä, ja kun hänellä on so-pallo, hän laulaa so-säveltä. Ideana on, että koko ajan pallon kulkiessa heittäjältä seuraavalle on oltava kuultavissa kvintti-intervalli.
Intervallien tunnistus
Opettaja soittaa ksylofonilla intervalleja ja oppilaat yrittivät sekä kuulon, että näkemänsä soiton perusteella tunnistaa ja merkitä paperille intervallien nimet joko laatuineen tai ilman. Tehtävän voi tehdä myös pareittain siten, että toinen soittaa ja toinen tunnistaa tai intervallibingona.
Intervallikortit, kvartit ja kvintit
Oppilaat saavat intervallikortteja, joissa on kaikki intervallit viivastolla ilman avaimia ja etumerkkejä sekalaisessa järjestyksessä. Oppilaiden erottelevat (mahdollisimman nopeasti) korteista kaikki kvartit ja kvintit omiksi pinoikseen. -> Opettaja näyttää kvartti- ja kvinttikortteja sattumanvaraisessa järjestyksessä ja oppilaat kertoivat, mitkä sävelet (annetulla avaimella) ja mikä intervalli kortissa on.
Intervallikortit, sekstit ja septimit
Harjoitukseen tarvitaan intervallikortteja, joissa on viivasto ilman avainta ja kaikki intervallit sävelinä ilman etumerkkejä. Kortit toimivat kumminkin päin ja etukäteen pitää sopia, millä avaimella sävelet ajatellaan. Harjoitellaan ensin seksti- ja septimi-intervalleja korteilla siten, että opettaja näyttää kortin ja oppilaat pyrkivät mahdollisimman nopeasti huikkaamaan oikean intervallin nimen ja laadun.
Opettaja jakaa yhden kortin kullekin oppilaalle ja oppilaat jakaantuvat korttien mukaisesti seksti- ja septimiryhmiin. Molempiin ryhmiin valitaan yksi intervalleissa varma oppilas tuomariksi. Kortit sekoitetaan ja tuomari näyttää kortin kerrallaan omalle ryhmälleen. Ryhmä miettii intervallin esim. f-avaimella ja yrittää taas mahdollisimman nopeasti tunnistaa intervallin laatuineen. Se ryhmä, joka on ensiksi tunnistanut kaikki omat korttinsa, on voittaja.
Intervallikuuntelua pareittain
Parin kanssa intervallien kuuntelua soittamalla, aluksi ilman laatuja: toinen soittaa ja toinen tunnistaa intervallin silmät kiinni. Aloitetaan 2-3, sitten 2-3-4 jne. Voidaan ottaa myös laadut mukaan. Saman harjoituksen voi tehdä silmät auki silloin kun intervallien kuuntelu on vielä uusi asia.
Lauluarvoituksia intervalleilla
Taululle on kirjoitettu tuttuja lauluja niin, että annetaan aloitussolfa ja sitä seuraavat sävelet intervallinumeroilla ja nuolilla (esim. s2 + nuoli ylöspäin = melodia etenee s2 ylöspäin). Tunnistetaan ilman soittimen apua.
Pieniä ja suuria intervalleja
Soitetaan sekvenssejä eri intervalleilla, esim. suurilla ja pienillä tersseillä c-e-c-e-c, c-es-c-es-c. Jokaisen sekvenssin jälkeen tehdään parin kanssa kuunteluharjoitus kahdella vaihtoehdolla: pieni vai suuri terssi jne.
Asteikkojen soittoa intervalleissa
Valitaan kaikille soittimille helppo asteikko, joka soitetaan ensin unisonossa, sitten kaanonissa siten, että asteikko soi tersseissä, kvarteissa, kvinteissä ja seksteissä. Kuunnellaan intervallien erilaista luonnetta.
Duuriasteikkoiset intervallit soittaen
Soitetaan parista duuriasteikosta kaikki intervallit perussävelestä ylöspäin, jonka jälkeen opettaja kyselee samasta asteikosta: soita suuri seksti jne. Parin kanssa kyselyä, toinen soittaa duuriasteikkoisen intervallin ja toinen tunnistaa, vaihdetaan duuria joka kerta.
Kvinttiharjoituksia
Opetellaan tunnistamaan kolmisoinnun laatu kvintin avulla. Harjoitellaan ensin soittamaan koskettimistoilla puhdas kvintti kaikista sävelistä ylöspäin. Oppilaat saavat keksiä erilaisia soittorytmejä. Opetellaan esim. Smoke on the water –kitarariffi puhtailla kvinteillä, kitaran kvinttisoinnut ovat monelle tuttuja koulusta. Kvinttien soittamisen tarkoituksena on painaa mieleen miltä näyttää puhdas kvintti, ja havainnollistaa intervallien laatujen yhteyttä sointujen laatuihin. Tunnistetaan lopuksi parin kanssa kolmisointujen laatuja soittaen, ensin saa katsoa, sitten silmät kiinni kuunnellen.
Intervalleja melodian kautta
Intervalleja voi harjoitella myös kirjoittamalla pyydetyistä intervalleista melodian. Lopuksi kirjoitettu melodia soitetaan joko niin, että opettaja soittaa alkuperäisen melodian ja oppilaat kokeilevat heti perään omaansa tai että kaikki soittavat oman melodiansa yhtä aikaa. Melodian voi myös solfata. Viimeiseksi käydään läpi, mitä intervalleja melodin sisälsi. Jos melodiassa on selvä harmoniatausta, voi lopuksi miettiä soinnut ja mahdollisesti säestyksen.
Intervalleja pallon / hernepussin kanssa
Intervallien kohdalla toimivat erilaiset tutut ”heittoleikit”, joissa luetellaan, soitetaan tai lauletaan erilaisia intervalleja joko sarjoina tai sävellajin intervalleina (esim. duurin suuret terssit solfin, jonkun nimetyn asteikon puhtaat kvartit nuotinnimin jne.).
Intervallien luetteleminen (myös laadut) on hyvä harjoitus, kun intervalleja soitetaan samalla. Harjoituksessa voidaan käyttää sekä solfa- että sävelnimiä.
Intervallikisa
Intervalleja kirjoitetaan lapuille, joissa on alkusävel ja haluttu intervalli. Intervalli voi olla ylös- tai alaspäinen. Lappuja nostetaan yksitellen ja kysytty intervalli soitetaan (tai lauletaan) pareittain tai isommassa ryhmässä. Ryhmät voivat halutessaan kilpailla siitä, kuka löytää intervallin nopeiten.
Elävän musiikin esimerkkejä intervallien laaduista
Tunnistetaan Batman-tunnuskappaleen soitinsovituksesta (Musiikin mestarit 7) erilaatuisia intervalleja. Soitetaan säestys ksylofoneilla, melodia kellopeleillä. Esimerkkejä harvinaisemmista intervallien laaduista tutuista kappaleista: Mamma mian alkusoitto (y5), Simpsonien tunnarin alku (y4), erilaiset septimisoinnut reaalisointumerkeistä (7=p7, maj7=s7, o7=vä7), soitetaan näitä eri sävelistä.