Melodia

Arvaa laulu -prima vista
Monisteessa on tuttujen laulujen alkuja eri sävellajeissa. Kuka arvaa ensimmäisenä -kilpailu kannustaa harjoittelemaan prima vistaa.

Tuttujen laulujen tunnistaminen
Tunnistetaan soittamalla tuttujen laulujen alkuja nuotista. Tehdään yksin tai parin kanssa ja pidetään keksittyjen laulujen nimet salassa, vastaukset kerrotaan vasta lopuksi. Melodiat on kirjoitettu eri korkeuksille oktaavialojen harjoittamiseksi. Soitetaan lopuksi pari laulua kokonaan korvakuulolta.

Laulun tunnistaminen solfakäsimerkeistä
Opettaja näyttää käsimerkeillä tarkasti rytmittäen tutun / aiemmin opetellun laulun. Oppilaat kokeilevat laulaa laulua mielessään ja tunnistaa laulun.

Puheesta lauluksi
Tunnilla prima vista -lauluna toteuttettavat melodiat kannattaa ensin lausua puhekuorona solfilla oikeassa rytmissä ja vasta sitten laulaa melodian kanssa. Näin tutustutaan ensin kappaleen kokonaismuotoon ja etsiskellään solfa-nimiä ja lisäksi kynnys laulamiseen ryhtymiseen alenee. Voidaan myös harjoitella sisäistä kuulemista: lauletaan ääneen joka toinen tahti ja joka toinen vain mielessä, vaihdetaan ääneen laulettavia tahteja.

So-mi -soittoa

  • Kaksi oppilasta istuu saman soittimen ääressä soittaen yhtäaikaa eri oktaavialoissa. Soitto alkaa hiljaisuudella ja päättyy muutaman sekunnin hiljaisuuteen. Samanaikaista aloitusta ja lopetusta harjoitellaan ahkerasti.
  • Haetaan koskettimistolta so-mi -paikat (taulun koskettimistoon on piirretty täpät). Opettaja tarkistaa orkesterin ”virityksen” laulamalla soo-so-so-soo-soo (oppilaat soittavat kaikuna perässä) ja mii-mi-mi-mii-mii (orkesteri toistaa kaikuna). Viritystä etsitään kunnes kaikki ovat löytäneet oikeat koskettimet.
  • Opettaja laulaa lyhyitä tahdin, myöhemmin kahden tahdin mittaisia so-mi -lauluja taa-titi -rytmityksellä, oppilaat soittavat kaikuna perässä. Sama tahti/tahdit toistetaan niin monta kertaa, että ryhmä toistaa virheettä perässä. Muutamien tuntien jälkeen tehtävä voidaan toteuttaa myös siten, että opettaja näyttää melodian pelkästään solfien käsimerkeillä laulamatta mukana ja orkesteri soittaa melodian ääneen.
  • Harjoitellaan kvartti- ja kvinttiharmoniaa siten, että jaetaan luokka kahtia esim. käytävän kohdalta. Ikkunan puolella istuvat soittavat so-mi:n in C: ja oven puolella istuvat in G:. Vaihdetaan puolia, mutta nyt sävellaji G: vaihdetaan sävellajiin F:.
  • Oppilaat istuvat pareittain keyboardien äärellä. Opettaja piirtää taululle rinnakkain kaksi (A ja B) erilaista neljän tahdin mittaista 2/4-tahtilajin melodiaa, joissa on so-mi ja taa-titi. Melodiat harjoitellaan soittamaan ensin peräkkäin, sitten niin että keyboardin vasemmalla puolella istuvat soittavat B-melodian ja oikealla puolella istuvat A-melodian yhtäaikaa. Toteutetaan myös yllä kuvatulla kvartti-/kvintti -harmonialla.
  • Opettaja lisää A- ja B-melodioiden alle C- ja D-melodiat. Luokka jaetaan käytävästä kahtia. Ikkunan puolella istuvat soittavat A- ja C-melodiat, ovipuolella istuvat B- ja D-melodiat mutta siten että keyboardin vasemmalla puolella istuva soittaa A tai B ja oikealla puolella istuva C tai D.
  • Tästä voidaan edetä myös melodiantunnistus-kisailuun: kukin oppilas soittaa valitsemansa melodian luokalle ja oppilaat viittaavaat heti kun tietävät, mikä melodia on kyseessä. Nopeimmin viittaava saa vastata. Eniten oikeita vastauksia kerännyt voittaa.Voittajalle lauletaan onnittelulaulu.

Laula vain tietyt aika-arvot
Valitse laulu, jossa on puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotteja. Luokka jaetaan kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä laulaa ääneen vain tietyn mittaiset sävelet. Saman voi tehdä soittaen.

”Opettele solfaamaan laulu ja soita se”
Soita äänitteeltä jokin helppo laulu. Opeta oppilaat laulamaan korvakuulolta ensimmäinen säkeistö sanoin. Pyydä heitä sitten solfaamaan laulu opettajan käsimerkeistä useaan kertaan kunnes solfat osataan ulkoa. Lopuksi oppilaat etsivät laulun melodian omilta koskettimistoiltaan.

Mollimelodiabingo
Monisteessa on 9 tahdin mittaista, samankaltaista melodianpätkää jossakin mollissa, esim. d-mollissa. Piirretään vihkoon 3×3 bingoruudukko, joka täytetään numeroilla 1 ja 9 väliltä. Tunnistetaan melodia opettajan soitosta ja raksitaan bingoruudukkoa melodian numeron mukaan; ensimmäisen vaaka- tai pystyrivin saanut voittaa. Lauletaan lopuksi osa melodioista. Tehtävän voi toki tehdä myös duurimelodioilla.

Mykät koskettimet
Kirjoita taululle helppo melodia. Pyydä oppilaita soittamaan se koskettimistoillaan ilman ääntä. Sitten melodia solfataan ja soitetaan yhtaikaa, edelleen ilman ääntä (mykillä koskettimilla). Lopuksi laitetaan koskettimistoihin äänet päälle ja oppilaat soittavat ja solfaavat melodian samanaikaisesti.

Sävellys nuoteiksi koskettimiston avulla
Soita popup-pianolla jokin melodia, esimerkiksi Bachin G-duurimenuetti, nuotti nuotilta: 1. opettaja soittaa nuotin (joka siis näkyy taulun pianokuvassa) 2. oppilaat kirjoittavat nuotin nupin viivastolle. Käy tällä tavalla läpi sävellyksen kaikki nuotit yksitellen. Pyydä sitten oppilaita kirjoittamaan nuotteihin rytmi (varret yms.) ja tahtiviivat oman sanelusi mukaan.

Jos oppilailla on omat koskettimistot edessään, voit tehdä myös näin: 1. soita nuotit yksitellen omalla pianollasi siten etteivät oppilaat näe käyttämiäsi koskettimia 2. oppilaat etsivät nuotit omilta koskettimistoiltaan, tunnistavat ne, ja merkitsevät nupit viivastolle 3. Lopuksi nuottikuva täydennetään rytmillä ja tahtiviivoilla sanelun mukaan.

Säveltapailua soittimilla
Valitaan kaikkien soittimille sopiva duuriasteikko. Jokainen tekee vuorotellen kolmen sävelen melodian käyttäen asteikon ensimmäistä viittä säveltä, opettaja tekee ensin muutaman malliksi. Muut toistavat melodian omalla soittimellaan ja sen jälkeen laulavat sen laulunimillä. Seuraavalla kierroksella neljä säveltä. Jatketaan lisäämällä käytössä olevia säveliä sen mukaan, miten harjoitus sujuu. Ohjeeksi on hyvä sanoa, että asteittain tai kolmisoinnuilla liikkuva melodia on helpoin hahmottaa. Vaihdetaan välillä niin päin, että soitettu melodia hyräillään ensin, sitten solmisoidaan ja lopuksi soitetaan.

Solfakaikuja soittimilla
Solfakaikuja harmonisessa ja luonnollisessa mollissa soittimilla: opettaja laulaa sovitussa sävellajissa esim. l-d-m-l, soitetaan kaikuna sama. Melodioita voi pidentää vähitellen, harjoitetaan myös muistia.

Melodiakaikuja soittimilla
Opettaja soittaa lyhyitä melodioita pianolla tai muulla soittimella sovitusta aloitussävelestä, oppilaat toistavat laattasoittimilla (tai keyboardilla). Vaihdetaan välillä aloitussäveltä. Oppilaat voivat myös soittaa kaikuja, ohjeena soittaa mahdollisimman loogisia melodioita (asteikkokulut, kolmisointujen sävelet).

Kaikumelodiakaanon
Harjoitus kannattaa aluksi soittaa laattasoittimilla C-duuripentatonisella asteikolla, tahtilaji hidas 4/4. Opettaja soittaa tahdin mittaisen melodian, jonka oppilaat toistavat soittaen tai laulaen samalla kun opettaja soittaa jo seuraavaa tahtia jne. Melodioiden kannattaa aluksi olla hyvin yksinkertaisia. Halukkaat oppilaat voivat myös kokeilla.

Tuttuja lauluja korvakuulolta
Soitetaan helppoja lauluja korvakuulolta eri sävellajeissa. Sopii hyvin lämmittelyksi ennen melodian kuuntelutehtävää.

Laulujen aloitussolfat
Selvitetään melodioiden aloitussolfat tutuista lauluista, esim. Maamme-laulu alkaa so:sta. (Lotta Ilomäki)

Vinkkejä melodian hahmottamisen tukemiseen

  • Melodian oppimista ja kirjoittamista voi helpottaa melodianlinjan piirtämisellä. Melodian liikkeiden mukaan voi piirtää esim. viivaa, merkitä melodiaa pisteillä tai muulla graafisella merkintätavalla.
  • Kun melodia kuullaan uudestaan, voi piirrettyä linjaa tarkentaa kunnes on mahdollista hahmottaa ja merkitä tärkeimpien sävelien paikat linjaan esim. solfin.
  • Kun melodian hahmo on tuttu, voi keskittyä vertaamaan melodian alkua ja loppua toisiinsa sekä hahmottaa melodian laajuutta ja äärisäveliä kirjoittamalla em. sävelten solfat.
  • Tämän jälkeen voi analysoida melodian tekstuuria (asteittainen, hyppivä…), joka myös osaltaan helpottaa melodian rakentumista. Varsinainen melodian kirjoittaminen on viimeinen vaihe, joka tehdään vasta sitten, kun melodiasta on saatu tehtyä riittävä määrä huomioita.
  • Harmonian yhteydessä bassomelodiaa voi yrittää hahmottaa samalla tavalla: liikkuvatko basso ja melodia samaan vai vastakkaisiin suuntiin, missä linjat kohtaavat ja missä tuntuvat olevan toonika ja dominantti -ja vastaako huomio mahdollista havaintoa harmoniasta?
  • Sointuhahmojen laulaminen bassosta käsin toimii harmoniahavaintojen tukena.
  • Instrumentin käyttö melodian kirjoittamisen tukena tai tarkastusapuna on suotavaa, koska kuulohavainnon kautta saatu palaute on mm. melodisten liikkeiden hahmottumisen kohdalla huomattavasti tehokkaampaa kuin kirjallisena saatu. Instrumentti myös auttaa eteenpäin ongelmatilanteissa.
  • Hyvä esimerkki melodialiikkeiden hahmottamisesta löytyy YouTubesta: Claude Debyssyn animoitu versio Arabeskistä nro 1. Siitä käy hyvin ilmi, miten melodialinjojen graafinen hahmo toteutuu kuulohavainnossa.