Pelit ja leikit – MUTES ry

Erilaisilla peleillä ja leikeillä voi mm. kehittää ryhmän musiikillisia taitoja, rohkaista musiikilliseen keksimiseen ja luovuuteen sekä vahvistaa ryhmäytymistä. Turvallisen ilmapiirin luominen on keskeinen lähtökohta kaikelle luovalle työskentelylle. Hyvin ryhmäytyneessä ryhmässä oppiminen on hauskaa ja tehokasta!

Keksiminen ja luovuus

Joo, ja
Toinen parista aloittaa ehdottamalla jotakin tekemistä, esimerkiksi “Lähdetäänkö huomenna mökille?”. Toinen vastaa innokkaasti “JOO” sekä jatkaa ehdottamista, esimerkiksi “Joo, ja otetaan mukaan viisi kaveria!”. Toinen jatkaa edelleen: “Joo, ja pelataan kavereiden kanssa yhdessä jalkapalloa mökin pihalla!”. Harjoituksen voi tehdä myös piirissä 3-5 hengen ryhmissä siten, että ehdotusvuoro kiertää. Leikissä harjoitellaan sekä toisen idean hyväksymistä ja vahvistamista että toisaalta oman idean tarjoamista.

1-2-3
Sanotaan vuorotellen yksi-kaksi-kolme (eli vuoro vaihtuu joka sanalla), yritetään saada sujumaan mahdollisimman nopeasti. Vaihdetaan ykkösen kohdalle taputus mutta sanotaan muut numerot, aloitetaan hitaasti ja nopeutetaan. Sitten kakkosen kohdalle esimerkiksi napsutus, lopuksi kolmoselle jalan polkaisu; oppilaat voivat myös keksiä itse, millä numeroiden sanominen korvataan Tätä voi kokeilla myös sanomalla vuorotellen tutun laulun sanoja, loruja tms.

Liike ja ääni piirissä
Liike ja siihen sopiva ääni etenevät piirissä. Kuka tahansa saa muuttaa niitä omalla vuorollaan.

Äänten keksiminen
Oppilaat ovat piirissä silmät kiinni mahdollisimman lähekkäin. Opettaja kulkee hiljaa piirin ulkopuolella ja koskettaa yhtä oppilasta selkään. Kyseinen oppilas alkaa äännellä keksimällään tavalla ja muut matkivat häntä. Kun opettaja koskettaa toista oppilasta selkää, tämä keksii uuden ääntelytavan, johon muut vaihtavat ääntelynsä kun ovat tajunneet äänen muuttuneen. Aluksi äänten keksimistä voidaan tehdä silmät auki tai silmät kiinni siten, että opettaja aloittaa kaikki uudet äänet.

Äänikentät
Ollaan ringissä silmät kiinni, jokainen tekee jotain ääntä; laulaa, mumisee, sihisee yms. Voidaan sopia jokin lähtökohta (tunnetila, tapahtumapaikka tms.), harjoitus voidaan tehdä ilman sykettä tai sykkeen kanssa, harjoitella reagointia muiden tekemiin ääniin jne. Kuunnellaan ja muunnellaan, opettaja antaa ohjeita (vanhemmat opiskelijat).

Äänimaisemat
Mietitään jotain äänekästä ympäristöä (tori, huvipuisto, liikenneruuhka) ja tehdään omalla äänellä/keholla tai soittimilla sinne sopivia ääniä. Lähtökohtana voi käyttää myös kuvaa.

Äänimaisema tarinaan
Käytetään opettajan tuomaa tarinaa tai keksitään yhdessä oma lyhyt tarina. Opettaja lukee tarinaa noin lause kerrallaan, ja oppilaat tuottavat siihen sopivaa äänimaisemaa omalla äänellä/keholla ja/tai soittimilla. Lisähaastetta ja hyvää kuunteluharjoitusta saa tekemällä saman tehtävän uudelleen siten, että kaikki näkevät tarinan tekstin, mutta kukaan ei lue sitä ääneen. Oppilaita voi ohjeistaa kuuntelemaan toisiaan ja arvaamaan, missä kohdassa muut ovat menossa; ja toisaalta taas aloittamaan itse seuraavan kohdan, jos kukaan muu ei aloita. Lämmittelyksi tätä varten sopii hyvin Joo, ja -harjoitus.

Nimen kirjoittaminen
Oma nimi, musiikkitermi tms. kirjoitetaan niin isolla kaunokirjoituksella ilmaan, kuin mahdollista. Vaikka sana etenee, oppilaan ei tarvitse liikkua horisontaalisesti, vaan hänen edessään etenee kuvitteellinen paperi.

Rytmiviestit
Lähetetään piirissä istuen rytmiviestejä aina seuraavalle eteenpäin ja tehdään edellistä rytmiä niin kauan kunnes tulee uusi viesti. Ensin voidaan tehdä rytmejä käsillä ja jaloilla, sitten pelkästään suulla, sitten melodianpätkillä. Opettaja lähettää ensin viestejä, sitten oppilaat lähettävat vuorotellen omansa. Seuraavassa vaiheessa tehtävää voidaan laajentaa siten, että opettaja aloittaa toistamalla jotakin rytmiostinatoa, johon oppilaat liittyvät vuorotellen mukaan itse keksimällään ostinatolla. Oppilaita voi ohjeistaa kuuntelemaan, missä on tilaa, ja toisaalta jättäm tilaa myös muille.

Ryhmäytyminen ja reaktioleikit

Käsi- tai jalkaläpsy
Laitetaan piirissä tuoleilla istuen jalat vierekkäisten kanssa ristiin tai lattialla istuen kädet ristiin ja läpsytetään lattiaan jalkoja/käsiä järjestyksessä eteenpäin. Kaksi läpsäytystä vaihtaa suunnan, kolme hyppää yhden jalan/käden yli.

Wish-bäng-boing
Reaktioleikki piirissä seisten. Wish eli käsien heilautus kuljettaa viestiä eteenpäin, boing eli käsien nosto kääntää suunnan ja bäng eli osoittaminen siirtää uuteen paikkaan piirissä. Pelin sujuessa voidaan tehdä pudotuspelinä, eli virheestä joutuu pois piiristä.

Kaikki liikkuvat
Kaikki liikkuvat tilassa ja pysähtyvät, kun yksi (kuka tahansa) pysähtyy. Liikkeelle lähdetään taas kun yksi (kuka tahansa) lähtee liikkeelle. Liikkumistapaa voi vaihtaa leikin edetessä ja/tai liikkeeseen voi lisätä äänen.

Jonot
Järjestäydytään jonoon aakkosjärjestyksessä etunimen alkukirjaimen perusteella. Sama tehdään sukunimen alkukirjaimen, syntymäkuukauden, kotitalon kadunnumeron, kengännumeron tms. perusteella. Isossa ryhmässä voidaan pitää myös kahden joukkueen nopeuskilpailu. Lisähaastetta saa ohjeistamalla, että tehtävä tulee tehdä puhumatta.

Ryhmien jakaminen
Oppilaiden jakamisen pienempiin ryhmiin erilaisia tehtäviä tai kilpailuja varten voi yhdistää lämmittelyyn. Jokainen oppilas saa lapun, jossa on esimerkiksi jonkun rytmisoittimen kuva (xylofoni, kapulat..). Oppilaat kiertävät tilassa ja ääntelevät soittimen tavoin ja yrittivät löytää muut saman soittimen saaneet oppilaat. Kyseinen soitin toimi myös ryhmän äänimerkkinä tulevissa tehtävissä; jos sellaista ei löydy luokasta, oppilaat voivat matkia kyseisen soittimen ääntä.

Äänenavaus ja laulaminen

Formula
Seisotaan tai istutaan piirissä, laitetaan formulaääni kiertämään (”niuu”) piirissä mahdollisimman nopeasti ja saumattomasti. Keksitään lisätoimintoja, mm. jarrutus, suunnan vaihto, ym.

Kissa ja koira
Muunnelma edellisestä leikistä, nyt kaksi lähtöääntä; koira (”vuh”) yrittää saada ensin lähteneen kissan (”miau”) kiinni.

Ääni-ideoita piirissä
Opettaja lähettää erilaisia ääni-ideoita (liukuja, äänipomppuja, tärinöitä jne) piirissä eteenpäin. Jokainen oppilas yhtyy vuorotellen edelliseen ääneen ja jatkaa sitä kunnes kuulee vierustoveriltaan uuden piirissä etenevän äänen. Myös oppilaat voivat toimia keksijöinä. Näin voidaan harjoitella jossain ryhmissä myös helppoja stemmoja.

Ihmisurku
Seisotaan ringissä selät kohti keskustaa. Yksi on keskellä. Jokainen ringissä valitsee yhden äänen (esim. pentatonisesta asteikosta), jota laulaa niin kauan kunnes saa muun ohjeen. Keskellä olija soittaa tätä ihmisurkua niin, että ringissä seisojaa päähän koskettamalla tämän laulama ääni nousee sävelaskelella, selkään koskettaessa laskee, oikeasta olkapäästä voimistuu ja vasemmasta hiljenee.

Korvan harjoittaminen äänenavauksessa
Oppilaat lauloivat saman melodia alaspäin, jonka opettaja ensin lauloi ylöspäin (aluksi esim. kolmisoinnuilla). -> opettaja soittaa vain lähtöäänen, oppilaat kuvittelevat soinnun melodian ylöspäin ja laulavat sen ääneen alaspäin.

Siansaksasanat
Tuttu laulu (Jaakko kulta, joku tunnin aiheeseen sopiva laulu tms.) lauletaan omilla siansaksasanoilla.

Tutut yhteislaulut
Lämmittelyksi lauluja, joihin kaikki voivat osallistua (vanhemmille opiskelijoille, aikuisille). Lisäksi voi tehdä esimerkiski kehorytmiostinatoja tai laulaa laulua sana kerrallaan (esimerkiksi jakamalla ryhmän puoliksi, jolloin kumpikin ryhmä laulaa joka toisen sanan).

Äänenavaukseksi sopivat myös useat luovuuteen valmistavien tehtävien yhteydessä esitellyt ääni-improvisaatioleikit.

Nimileikit

Nimi rytmiringissä
Seisotaan piirissä, perussyke jaloissa, kaikki sanovat vuorotellen oman nimensä rytmittäen sen sykkeen päälle, muut toistavat. Toisella kierroksella tehdään nimen kanssa joku liike. Kolmannella kierroksella pelkkä liike.

Nimirinki
Istutaan piirissä, ensimmäinen sanoo nimensä, hänen vieressään oleva sanoo ensimmäisen nimen ja oman nimensä. Kolmantena oleva sanoo ensimmäisen, toisen ja oman nimensä, jne. Viimeisenä istuvalla on kaikki nimet muistettavana. Tämän voi tehdä myös sykkeen ja/tai jonkin kehorytmin kanssa, jos ryhmä ei ole kovin suuri.

Nimi + esine
Jokainen valitsee luokasta jonkin esineen. Seisotaan piirissä ja sanotaan vuorotellen nimi ja ”sukunimi” perussykkeen päälle, muut toistavat (esim. Maija Viivotin). Toisella kierroksella taputetaan oman nimen rytmi, muut toistavat ja sanovat lopuksi nimen. Keksitään parin kanssa sanarytmistä omat kehorytmit. Kootaan kehorytmit päällekkäin, pari kerrallaan mukaan. Esineen sijaan oppilaat voivat vaihtoehtoisesti keksiä jonkin sanan (esim. eläimen tai adjektiivin), joka alkaa oman etunimen alkukirjaimella.

Lankakeränimileikki
Istutaan piirissä. Ensimmäinen ottaa lankakerän päästä kiinni, sanoo oma nimensä ja heittää kerän seuraavalle. Kun kerä on heitetty viimeiselle, langat ovat ihan ristissä, minkä jälkeen aletaan purkaa ristikkoa ja heitetään kerä takaisin oppilaalle, jolta sen sai; samalla pitää sanoa tämän oppilaan nimi. Saman voi tehdä muistiharjoituksena tavallisella pallolla, tai vaikeuttaa niin, että nimet täytyy aina luetella järjestyksessä alusta alkaen.

Lakananimileikki
Jaetaan ryhmä kahdeksi yhtä suureksi joukkueeksi, istutaan lattialle vastakkain. Opettaja ja yksi vuorollaan kummastakin ryhmästä pitää joukkueiden välissä lakanaa niin, ettei toisella puolella olevia oppilaita näe. Molemmista joukkueista valitaan yksi, joka istuu lakanan eteen. Lakana pudotetaan ja näiden kahden pitää mahdollisimman nopeasti sanoa toistensa nimet. Hitaampi siirtyy toisten joukkueeseen. Tavoitteena on saada kaikki siirtymään omaan joukkueeseen.

Nimet ja musiikkisanat
Leikki harjoittaa oppilaiden havainnointi- ja keskittymiskykyä ja kertaa sanastoa. Ryhmä seisoo piirissä ja yhdellä on hernepussi. Hernepussin haltija sanoo toisen oppilaan nimen ja heittää pussin tälle oppilaalle. Kun heittely sujuu, sovitaan, että pussi heitetään kerran jokaiselle oppilaalle ja ryhmän pitää muistaa nimienheittojärjestys. Tämän jälkeen opettaja pyytää ryhmää muistelemaan, mitä musiikkisanoja he osaavat. Toisen värisellä hernepussilla tai muulla esineellä luodaan uusi heittelyjärjestys, jossa jokainen vuorollaan sanoo yhden musiikkisanan ja heittää hernepussin seuraavalle. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat saaneet heittää ja sanoa oman musiikkisanansa. Myös musiikkisanajärjestys pitää muistaa. Nyt molemmat hernepussit lähetetään kiertämään omaa rataansa ja pyrkimys on, että molemmat pussit etenevät sujuvasti.

Muut tutustumisleikit

Oppilaan oma soitin
Opettaja valmistaa monisteen, jossa on kuvattuna tavanomaisimmat musiikkiopistossa soitettavat soittimet. Ryhmäläisiltä kysytään soittimien nimet ja kirjoitetaan kuvan viereen niiden oppilaiden nimet, jotka soittavat pääaineenaan juuri tätä soitinta. Jos monisteesta ei löydy jonkun oppilaan soittimen kuvaa, yritetään piirtää soitin esim. oppilaan/oppilaiden neuvoessa opettajan piirtämistä taululle tai parhaassa tapauksessa oppilas tulee itse piirtämään.

Parin esittely
Keskustellaan pareittain ja kysytään muutama sovittu kysymys, minkä jälkeen esittellään oma pari muulle ryhmälle.

Tutustumiskysely
Monisteessa lauseita, joissa tila nimelle, esimerkiksi: ” _________ on joskus soittanut huuliharppua/ kuullut Sibeliuksen musiikkia / osaa laulaa ruotsinkielisen laulun” jne. Kuljetaan tilassa ja etsitään kysellen kaikkiin kohtiin jonkun ryhmäläisen nimi, mieluiten aina eri ihmisen nimi.

Lomakuulumiset
Istutaan piirissä, tuoleja on yksi vähemmän kuin osallistujia. Keskellä oleva kysyy lomaan liittyvän kysymyksen, esim. kuka kävi uimarannalla. Kaikki, jotka kävivät uimarannalla, nousevat ylös ja vaihtavat paikkaa ja keskellä olija yrittää päästä istumaan. Keskelle jäänyt kysyy seuraavan kysymyksen.

Solmu
Yksi tai kaksi oppilasta menee luokan ulkopuolelle. Muut ottavat toisiaan käsistä kiinni ja tekevät letkan, jonka alussa oleva lähtee kulkemaan ristiin rastiin käsien ali. Tarkoituksena on tehdä ihmissolmu, jonka luokan ulkopuolella olevat sitten selvittävät. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat pitää kiinni esim. langasta tai matonkuteesta.

Numerot 1-20
Istutaan piirissä silmät kiinni, lasketaan kahteenkymmeneen vuorotellen numeroita sanoen ilman sovittua järjestystä. Useampi ihminen ei saa sanoa samaa numeroa yhtä aikaa, muuten laskeminen aloitetaan alusta. Jos tehtävä on kovin haastava, sitä voi kokeilla aluksi silmät auki.

Intervallit 1-8
Sama kuin numerot 1-20, mutta nyt sanotaankin numeroiden sijaan intervallien nimiä: priimi, sekunti, terssi jne.

Katseharjoitus
Ollaan piirissä, katsotaan toisia silmiin, aina aloitetaan katsomaan itsestä vasemmalla puolella olevaa ja siitä eteenpäin järjestyksessä vasemmalle, jos katseet kohtaavat jonkun kanssa, vaihdetaan paikkaa.

Minuuttikilpailu
Opettaja mittaa sekuntikellolla aikaa minuutin verran, laskee lähtölaukauksen. Oppilaat yrittävät arvata milloin minuutti on kulunut ja nostavat käden merkiksi. Opettaja seuraa tarkkana koko luokka ja kelloa. Lähimmäksi arvaava oppilas voittaa ja hänelle voidaan laulaa onnittelulaulu.

Taputus kiertämään
Ollaan piirissä. Harjoituksen voi tehdä myös pienemmissä piireissä, jos ryhmä on suuri Opettaja lähettää taputuksen yhteen suuntaan. Taputus etenee, paitsi jos taputtaja taputtaa kaksi kertaa, jolloin taputuksen suunta vaihtuu. Leikkiin saa lisää haastetta, jos siihen lisätään shh-äänne, joka liikkuu aluksi eri suuntaan, kuin taputus. Myös shh-äänteen suuntaa voi vaihtaa shh shh:lla.
Muunnos 1: Lisätään tehtävään perussyke (yksi taputus = taa, kaksi taputusta = titi); opettaja voi soittaa itse tai musiikkia voi tulla äänitteeltä.
Muunnos 2: Ollaan piirissä silmät kiinni. Tällöin on tärkeää, että taputus soitetaan lähellä seuraavan taputtajan korvaa, jotta taputuksen suunta säilyy oikeana.

Muha-aiheisia kisailutehtäviä

Ideoita ryhmien välisiksi kisailutehtäviksi, esimerkkinä joulutunti / joululaulut. Monia tehtäviä voi soveltaa muillakin tunneilla!

Musiikkialias, jossa yksi kunkin ryhmän oppilas yrittää selittää omin sanoin jotain musiikkisanaa (allegro, diskanttiavain, barokkimusiikki, neljäsosanuotti…) ja muut ryhmäläiset arvaavat.
Musiikkipantomiimi, jossa yksi kunkin ryhmän oppilas yrittää näytellä jonkin yksin musiikkiin liittyvän sanan, soittimen tai joululaulun.
Ryhmät keksivät oman jouluiskulauseen ja tekevät siitä musiikillisen yhdistämällä tekstiin esimerkiksi melodian tai kehorytmejä.
Mistä joululaulusta on seuraavat rytmit (ope koputtaa tai joku oppilaista koputtaa ja muut arvaavat). Sopivia lauluja: Kilisee kilisee kulkunen, Porsaita äidin oomme kaikki, Varpunen jouluaamuna… Mitä yksinkertaisempi rytmi, sitä vaikeampi melodiaa on tunnistaa (esim. Joulupuu on rakennettu).
Keksi mahdollisimman monta 3-jakoista joululaulua/ keksi mahdollisimman monta 6/8-tahtiosoituksella olevaa laulua minuutissa.
Ryhmät keksivät omat sanat tutun joululaulun melodiaan.
Tunnistatko joululaulun (valitaan joku hieman oppilaille oudompi versio). Opettaja soittaa levyä ja kun joku ryhmä mielestään tunnistaa, he antavat merkin ja musiikki katkeaa. Jos vastaus on väärä, musiikki jatkuu. Esim: Enkeli taivaan Jouluoratoriosta, Trio töykeiden En etsi valtaa loistoa, Jouluyö, juhlayö Mahalia Jacksonin esittämänä.
Joululauluarvoituksia: Opettaja kirjoittaa tuttujen joululaulujen alkuja nuotinnimillä eri sävellajeissa taululle, tunnistetaan ilman soitinta (nuorimmat oppilaat soittimen avulla).
Joululaulujen tunnistus intervalleista, esim. mi-p2(ylös)-s2(ylös)-1-pu4(ylös)-s3(ylös)
Joululaulujen aloitussolfan etsiminen
Joululaulupalapeli: jostain joululaulusta/joululauluista leikataan tahdit irti ja ryhmän tehtävä on koota laulun/laulujen nuotit. Tehtävän ajan voi rajata.
Jouluisia ja/tai muha-aiheisia tietokilpailukysymyksiä (esim. Kahoot)