Rytmi ja perussyke

Perussykkeen hahmottaminen
Soita metronomia viidessä eri tempossa vaihdellen (grave-40, adagio-60, andante-80, allegro-130, presto-190). Aina kun uusi tempo alkaa, kerro sen italiankielinen nimitys. Pyydä oppilaita hyppimään tai kävelemään sykkeen mukaan. Lopuksi soita em. viittä tempoa metronomilta sekaisin, ja kysele oppilailta ”mikä tempo?”. Metronomin sijaan voit etsiä eri tempoihin sopivat kappaleet.

Rytmikortit
Oppilaille jaetaan sattumanvaraisesti oma rytmikortti, jossa on neljän iskun mittainen tahti. Kunkin oppilaan tulee esittää muulle luokalle oma korttinsa ensin perinteisesti tititoiden perussykettä naputtaen ja sen jälkeen taputtamalla (vaihtoehtoina: taa, titi, taa-aa, tauko). Vaihtoehtoja: esitetään rytmi pelkästään taputtamalla tai yhdellä tavulla lukemalla, muut oppilaat tunnistavat rytmin vaihtoehdoista tai kertovat, miten se kirjoitetaan.

Rytmirinki
Rytminlukutehtävä esitetään perinteisellä tavalla perussykettä naputtaen ja rytmitavuja lausuen, kuitenkin niin että jokainen oppilas erikseen esittää yhden tahdin vuorollaan, seuraava tahti siirtyy seuraavalle oppilaalle. Mikäli perussyke katkeaa oppilaan vaihtuessa tai oppilas menee sekaisin omaa tahtia lukiessa, hän aloittaa rytmin alusta ensimmäisestä tahdista. Tavoitteena on saada koko rytmi luettua mahdollisimman pian.

Rytmissä soittoa
Kolmiääninen rytmi voidaan esittää keyboardeilla siten, että sointukierto I IV V7 I toteutuu. Ylin ääni rytmittää do:lla ja ti:llä, keskimmäinen so:lla ja la:lla, alin mi:llä ja fa:lla. Vaihdoskohdat merkitään rytmien alle.

Taputusleikit
Säveltapailua harjoittaviin pieniin lauluihin keksitään säestykseksi tahtilajiin sopiva oma taputusleikki parin kanssa (kädet yhteen, ristiin tms.).

Taa-i-ti -rytmi esittäen
Pyydetään ryhmää ideoimaan taa-i-tin esitystapa. Esimerkki: taa taputetaan tavallisesti, i:n kohdalla kädet poskille ja kohotetaan poskia ja sitten ti:lle taputus.

Rytmeillä hassutellen
Rytmihassuttelun voi aloittaa hiljalleen. Esim. ensin sovitaan, että taa esitetään tavanomaisesti taputtamalla kahta kämmentä yhteen ja titi läpsytellään etu-ja keskisormella toiseen kämmeneen. Näin syntyy erilaisia äänensävyjä, nyansseja. Tehtävää voi vähitellen vaikeuttaa.
Voidaan lukea kahta rytmiriviä, joissa esiintyy taa titi taa-aa, ja yritetään keksitään eri tapoja taputtaa se. Esim. titit sormenpäillä kämmenselkään ja lausutaan piipittäen hiljaa, taat normaalisti taputtaen ja normaaliäänellä, taa-aa lyödään kahdella kädellä rintaan ja avataan suu samalla ammolleen niin, että lausunnasta tulee kumajava. Oppilaat voivat keksiä useampia esitystapoja ja toteutetaan ne kaikki vuorollaan.
Mm. taa-aa-aa voidaan esittää siten, että ensin kädenlyönti ja sen jälkeen pyöräytellään sormella ilmassa korvan ympärillä kaksi kierrosta discotanssimaisesti samalla, kun taa-aa-aa lausutaan keikistellen.
Kolme tapaa esittää tauko: keskellä kappaletta sormien napsautus, kappaleen lopussa joko painetaan käsi suun eteen vaikenemisen merkiksi tai toisen käden ranteella otsaan samalla nakkaamalla päätä/niskaa teatraalisesti vähän taaksepäin voihkaisten.
Rytminlukua voidaan elävöittää myös toisellakin tavalla. Eri mittaiset nuotit voidaan esittää matkien eläinten ääntelyä, lapset keksivät äänet itse (esim. taa-aa MUUUU, taa Miau, titi kotkot). Rytmit luetaan ilmeikkäästi eläimiä matkien. Kaikki nämä rytminlukutavat toimivat vielä hienommin kahtena ryhmänä päällekkäin hullutellen.

Äänikenttä

Opettaja pyytää oppilaita valitsemaan taa tai titi ja lisäksi valitsemaan jonkin numeron yhdestä neljään.
Opettaja laskee alkuun yhden tyhjän tahdin ja tämän jälkeen noin kuusi tahtia laskien ääneen numeroita 1 2 3 4. Oppilaat esittivät oman valintansa tietyllä tahdinosalla jokaisessa tahdissa.
Pyydetään oppilaita tekemään valintansa uudelleen. Nyt sama esitetään pelkästään taputtamalla.
Kolmannessa versiossa pyydetään oppilaita tuottamaan valitsemallaan tahdinosalla minkälainen ääni tahansa, joko taputtaen, laulaen, sanoen jokin sana, paukuttamalla, päästämällä suusta jokin äänne jne..

Puhekuoron rakentaminen

Opettaja laatii rytmin (n. 8-16 tahtia), joka alkaa rauhallisilla aika-arvoilla ja tihenee loppua kohti.
Rytmi esitetään ensin ns. perinteisesti rytmitavuilla lukien ja perussykettä naputtaen. Jokainen tahti kerrataan.
Opettaja ehdottaa tavujen korvaamista sanoilla ottaen lähtökohdaksi esim. kasvot (taa=suu, titi=silmät, tiritiri=nenänenä, tiitiri=päälaki, tiritii=otsaluu/poskipää, tiiri=koorvat, tateti=pisama).
Korvataan tavut lähtökohtana metsä/metsän antimet. Oppilaat ehdottavat sanoja (esim. taa=puu, titi=tatti, tiritiri=korvasieni, tiitiri=mustikka/mansikka, tiritii= lehtipuu, tiiri=rousku/kukka, tateti=kallio).
Aihepiirinä voi olla myös eläimet/eläinten ääntely (taa=muu/hau/miau/röh/kyy, titi=kotkot/röhröh/nöfnöf/murmur/hirnuu/ammuu, tiritiri=tipitipi/leppäkerttu/sisilisko, tiitiri=maukua/haukkua/loikkia/kiivetä/vahtia, ritii=huhuu, tiiri=tintti/karhu/pöllö/mörkö, tateti=etana/kameli/uinua. Sovitaan nyanssit jokaiselle tavulle/sanalle ja pyritään esittämään ilmeikkäästi eläytyen.
Rytmit esitetään myös kaanonissa, niinkin että jokainen aloittaa omalla vuorollaan kerratun tahdin välein. Aihepiirejä löytyy mereltä, ruuasta, luokasta, soittimista jne.

Lomarytmit
Jutellaan pareittain kesälomasuunnitelmista ja valitaan kaksi asiaa, joita molemmat aikovat tehdä lomalla. Tehdään niistä lauseet, jotka rytmitetään 4/4-tahtilajissa. Istutaan piirissä, sanotaan vuorotellen, muut toistavat. Keksitään lauseista kehorytmit, opetetaan muille. Soitetaan kaikki kehorytmit päällekkäin vaihdellen kahta eri rytmiä. Siirretään rytmisoittimille, soitetaan A- ja B-osassa eri rytmiä. Opettaja soittaa päälle synkooppeja ym., oppilaat yrittävät pysyä omassa rytmissään. Keksitään yhteinen breikki (esim. rytmitetään yhden tahdin mittainen lause, jossa on sana ”kesäloma”).

Rytmimaisema
Keksitään oma rytmi, jossa tahtien määrä on sovittu kaikille samaksi, n. 2-4 tahtia. Jokainen esittää rytmisävellyksensä muulle luokalle ja opettaja kirjoittaa kaikki rytmit taululle allekkain. Sitten rytmit esitetään päällekkäin, eli jokainen esittää omansa. Ennen esitystä voidaan sopia erilaiset äänenvoimakkuudet ja esitystavat eri rytminuoteille. Pyritään esittämään ilmeikkäästi. Muodostetaan rytmimaisema: tukeudutaan edelliseen tehtävään, jossa taululla on nähtävissä jokaisen oppilaan keksimä oma rytmi allekkain piirrettynä ja josta pystyy havainnollistamaan minkälaista rytmimaisemaa haetaan: jokaisen on tehtävä ikioma, erilainen rytmi kuin naapurilla.

Tahtiviivat ja tahtiosoitus rivitalo-mielikuvaa käyttäen

Opettaja pyytää oppilaita vuoron perään sanomaan taa tai titi ja merkitsee taululle näistä nuoteista koostuvia rytmirivejä (käyttökelpoinen määrä on 12 taa/titi -merkkiä riviä kohti ja neljä riviä on riittävästi).

Kukin rivi jaetaan eri tavoin, siten että jokaiseen ”huoneeseen” jää asumaan yhtä monta (esim. 3) taa:ta (”taa” on ”aikuinen”, yhtä iso kuin vikkelät pikku kaksoset ”titi” yhteensä), huoneiden väliin piirretään seinä (vedetään tahtiviiva) ja loppuun seinän taakse aita (paksumpi viiva = päätösviiva). Sitten piirretään tämän ”rivitalon” eteen osoitteeksi 3, josta näkyy että jokaisessa asunnossa asuu kolme taa:ta. Loputkin rivit jaotellaan vastaavasti ”osoitetta” vaihtaen (2, 3 ja 4). Rivit tititoidaan ja taputetaan tervehtien ”huoneiden” ensimmäisiä asukkaita eli korostetaan tahtien ensimmäisiä iskuja.

Muodostetaan kerrostalo: esitetään samassa osoitteessa sijaitsevat ”rivitalot” päällekkäin jakamalla luokka kahteen ryhmään (eli samalla tahtiosoituksella varustetut rivit esitetään moniäänisesti). Hauskaa on kokeilla esittää eri osoitteilla varustettuja ”rivitaloja” päällekkäin, kunhan muistetaan, että jokaisen huoneen ensimmäistä asukasta tervehditään ”äänekkäästi”, näin syntyy ”huojuvia” kerrostaloja.

Lisätehtävä: lisätään rytmeihin melodiat (esim. so:lla ja mi:llä) ja soitetaan / lauletaan näin syntynyt kappale.

Vajaiden tahtien täyttö – dissonanssien metsästys

Oppilaat täydentävät neljän tahdin mittaisen, vajaiksi tahdeiksi jätetyt tahdit taa ja titi-merkeillä (tahtiosoitus 2/4) ja estittävät omat keksintönsä vieruskaverinsa kanssa kaksiäänisesti tititoiden ja taputtaen muulle luokalle. Jokainen säveltää oman tehtävänsä lisäämällä rytmien alle solfat esim. so-la-mi -valikoimasta. Raameiksi voidaan antaa esim.: jokainen tahti alkakoon so:lla tai mi:llä. Oppilaat harjoittelevat soittamaan keyboardeilla omat sävellyksensä ja sen jälkeen esittävät omat sävellyksensä duettona vieruskaverinsa kanssa muulle luokalle. Jos sekaan sattuu livahtamaan yhtäaikaa so ja la, niin kuullaan opettajan lausumana kummitusäänellä: se oli DISSONANSSI (opettaja kirjoittaa sanan taululle ja nostaa kädet ylös antautumisen merkiksi). Jos oppilaat tämän jälkeen kuulevat toisten esityksissä dissonanssin, nostetaan kädet ylös (= dissonanssien metsästys).

Nuottien aika-arvot liikkuen
Kerrataan nuottien ja taukojen aika-arvot kokonuotista kuudestoistaosiin. Harjoitellaan aika-arvoja ja samalla koordinaatiota: taputetaan ja kävellään eri aika-arvoja yhtä aikaa opettajan ohjeiden mukaan esim. ”kädet neljäsosia, jalat kahdeksasosia” vaihdellen aika-arvoja vuorotellen käsille ja jaloille.

Rytmin ja sykkeen hahmottaminen liikkuen
Valitaan jokin oppilaille tuttu laulu (esim. Hämä-hämä-häkki). Liikutaan luokassa siten, että kävellään perussykettä ja taputetaan laulun melodian rytmiä. Seuraavaksi vaihdetaan niin, että taputetaan perussykettä ja kävellään melodian rytmiä. Lisätehtävä: kirjoitetaan melodian rytmi lopuksi taululle.

Aika-arvojen ja sykkeen hahmottaminen laulaen / soittaen
Valitaan laulu, jossa on puoli-, neljäsosa- ja kahdeksasosanuotteja. Luokka jaetaan kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä laulaa ääneen vain tietyn mittaiset sävelet. Saman voi tehdä soittaen.

Säestysostinato usealla soittajalla
Säestysostinato soitetaan siten, että se jaetaan eri soittimille ja soittajille. Yksi soitin soittaa 1. iskun, toinen 2. iskun, kolmas 3. iskun ja neljäs 4. Soittimet yhdessä muodostavat ostinaton kokonaisuudessaan.

Rytmiduettoja yksin
Taputetaan oikealla kädellä pöytää vasten ylä-ääntä ja vasemmalla alaääntä yhtäaikaa. Harjoitellaan ensin kädet erikseen, sitten tahti kerrallaan, sitten kahden tahdin jaksoissa toistaen monta kertaa jne.. Mm. taa-i-ti -rytmin (ja synkoopin) harjoittelu on hyvä ottaa erityisen harjoittelun kohteeksi.

Puhekuorokappaleen siirtäminen soittimille
Opetellaan neliääninen puhekuorokappale. Kun kappale osataan hyvin, oppilaat siirtävät kappaleen (tai osan siitä) soittimille. Jos oppilaat valitsevat melodiasoittimet, heidän pitää keksiä sopivat sävelet rytmeihin. Rytmisoittimille siirto onnistuu helpommin.

Ritiiri-kertaus
Opettaja sanoo ”Ritiiri ti ti, [oppilaan nimi]” ja oppilas vastaa ”ritiiri ti ti, tiritiri taa” eli rytmin alku pysyy oppilaan vastatessa samana ja sen jatkoksi hän keksii jotain omaa. Opettaja voi vaihdella vähän alkupuolen rytmiä, mutta ritiiri pysyy aina mukana. Vastaavasti voidaan harjoitella muitakin rytmikuvioita.

Melodian rytmin tunnistaminen
Opettaja kirjoittaa taululle jonkin tutun laulun melodian rytmit tahdeittain sekalaisessa järjestyksessä ja jokaisen erilaisen tahdin vain kerran. Rytmit luetaan yhdessä. Oppilaat voivat yrittää arvata kappaleen tai vaihtoehtoisesti opettaja voi kertoa suoraan, mistä kappaleesta on kyse. Lopuksi kirjoitetaan melodian rytmi kokonaan hyödyntämällä taululla olevia tahteja.

Rytminluku partituurista
Rytminlukutehtäväksi sopivat hyvin esimerkiksi Bachin Inventiot ja Fuugat sekä Mozartin jousikvartetot. Kun muutaman viivaston tehtävät sujuvat, voidaan kokeilla myös orkesteripartituuria rytminlukutehtäväksi. Lukemisen lisäksi rytmit voidaan myös soittaa.

6/8-tahtiosoitukseen tutustuminen
Opettaja soittaa Queenin We are the Champions –kappaletta (tai jotakin muuta 6/8-tahtilajissa menevää kappaletta). Oppilaat etsivät musiikin sykkeen ja lähtevät kävelemään sykkeen mukaisesti kohti piiriä. Piirissä opettaja keksii musiikkiin sopivia kehorytmiostinatoja, joita oppilaat matkivat. Jaloilla askelletaan koko ajan sykkeen mukaisesti. Esimerkkien jälkeen oppilaat keksivät oman musiikkiin sopivan kehorytmiostinaton. Kun ne sujuvat, opettaja huikkaa ”matkikaa Riikan kehorytmiä”. Oppilaat vaihtavat kyseisen oppilaan kehorytmiin. Sitä toistetaan hetki ja sitten palataan kukin omaan kehorytmiin. Testataan yhdessä useamman oppilaan kehorytmejä. Kannattaa valita sellaiset kehorytmit yhdessä harjoiteltaviksi, että erilaiset rytmikuviot tulevat esitellyksi ja kokeilluksi. Musiikin loppuessa oppilaat jatkavat edelleen omaa rytmiään ja askellustaan kunnes kehorytmit sujuvat vakaasti ilman musiikin apua.

Jutellaan siitä, mitä erikoista oli Queenin kappaleen rytmissä: 6/8-tahtiosoitus. Opettaja kirjoittaa taululle tahtiosoituksen 6/8 ja sen tavallisimpia rytmikuvioita, jotka harjoitellaan. Tämän kehorytmiharjoituksen jälkeen oppilailla on 6/8-tahtiosoituksen syke vahvasti kehossa, mikä helpottaa rytmin lukemista ja hahmottamista.

Lomakuulumisrytmiharjoitus
Harjoituksessa kerrotaan lomakuulumiset ja samalla palautetaan mieleen 6/8-tahtiosoitus. Ensiksi harjoitellaan kehorytmi, jossa on syke jaloissa ja 8-osilla tehdään taputus rinta rinta rinta reisi reisi reisi. Kun ostinato sujuu, opettaja kysyy rytmissä: ”Mitä teit sä lomalla [nimi]” ja oppilas vastaa rytmissä esimerkiksi ”Lomailin ja laiskottelin”. Opettaja tekee ensin muutaman esimerkin malliksi ja lähtee sitten kysymään vuorotellen jokaiselta oppilaalta kuulumisia. Lopuksi opettaja voi kysyä, missä tahtiosoituksessa harjoitus oli.

Rytmiduettoja yksin, haastavampi versio
Soitetaan (tai taputetaan) toista stemmaa esimerkiksi kehä- tai djemberummulla ja luetaan samaan aikaan toista stemmaa rytmitavuilla. Materiaalina voi käyttää erilaisten duettojen lisäksi myös esimerkiksi pianokappaleita.

Rytmipiiri
Piirissä seisten lähetetään erilaisia taputuksia, kehorytmejä tai ääniä eteenpäin niin, että rytmiä tehdään niin kauan kunnes saa edelliseltä viestinä uuden rytmin. Ensin opettaja lähettää, sitten oppilaat vuorotellen. Tarkoituksena saada muutama rytmi soimaan päällekkäin. Saman voi tehdä lyhyillä melodiaostinatoilla. Vaikeustasoa voi säädellä varioimalla rytmiostinaton pituutta ja haastavuustasoa.

Rytmiostinatoja ja -improvisaatiota
Taululla lista rytmikuvioita, lämmitellään lukemalla rytmejä opettajan näytön mukaan. Luetaan rytmejä ja soitetaan niitä syömäpuikoilla, soitetaan rytmejä päällekkäin ja kaanonissa ja keksitään erilaisia tapoja soittaa puikoilla, jotta syntyy erilaisia ääniä. Soitetaan myös rytmisoittimilla ensin valmiita rytmejä, sitten keksitään omia ostinatoja taululla olevista kuvioista ja soitetaan niitä päällekkäin.

Tehdään samaan tapaan rytmi-improvisaatio: lisätään vuorotellen edellisen soittaman rytmiostinaton päälle oma, siihen sopiva ostinato, ohjeesta lisätään omaan rytmiin yksi ääni tai useampi, vaihdetaan merkistä kokonaan toisenlaiseen improvisoituun rytmiin, palataan ostinatoon, ja ääniä yksitellen vähentämällä harvennetaan rytmiä kohti kappaleen loppua. Muunnellaan rytmiä välillä ohjeiden mukaan (lisää yksi tauko, vain puiset soittimet soittavat, quiron soolo jne.).

Triolin opettaminen
Kehorytmi helpottaa ja nopeuttaa uusien rytmikuvioiden omaksumista. Tehtävään käy mikä tahansa kolmimuunteinen rytmi, jossa on trioli-kohta, esimerkiksi Mansikat-kehorytmi (löytyy Perkiö – Salovaara: Musiikin aika 5-6 opettajan kirja s.20). Opetellaan rytmiin perustuva kehorytmi ja harjoitellaan sitä kolmimuunteisen musiikin säestyksellä. Muutetaan rytmi kolmimuunteisesta tasaiseksi, mutta säilytetään triolikohta ennallaan. Myös tässä musiikin käyttö helpottaa.

Rytmiharjoitus pisteellisillä rytmeillä ja synkoopeilla
Kerrataan pisteelliset rytmit taa-i-ti ja tiiri. Soitetaan syömäpuikoilla ostinatoa taa-i-ti taa taa, sitten puolet nopeammin tiiri ti-ti. Sama synkoopeilla, ostinatot ti-taa-ti taa taa ja ritiiri ti-ti. Lisää haastetta saa soittamalla hidasta ja nopeaa ostinatoa vuorotellen. Ostinatojen päälle voidaan laulaa jotakin tuttua laulua. Kirjoitetaan vihkoon omat yhden 4/4-tahdin pituiset ostinatot, joissa käytetään vähintään yhtä äsken harjoitelluista rytmeistä. Harjoitellaan syömäpuikoilla ja soitetaan päällekkäin, voidaan myös laulaa päälle tuttua laulua. Rytmiostinatot voidaan soittaa myös esim. kiipparin lyömäsoitinäänillä tai niihin voidaan tehdä omat pentatoniset melodiat.

Pizzarytmit
Tehdään sävellys pizzaohjeen lauseista keksityistä sanarytmeistä: kootaan sanarytmeistä intro niitä eri tavoin puhuen ja kuiskaten, siirretään ne kehorytmeiksi ja muokataan rytmejä aiemmilla tunneilla opituilla tavoilla. Keksitään kaksi erilaista melodiaa omaan rytmiin mollipentatonisella asteikolla. Tehdään melodioille säestysstemmoja tai yksinkertainen sointupohja omilla soittimilla, esim. borduna toimii hyvin. Voidaan lisätä myös rytmisoittimia, jos ryhmä on iso. Kappaleessa voi olla myös improvisoitu osuus. Oppilaat saavat itse ideoida kaikki vaiheet ja keksiä kappaleen rakenteen, kun palaset on saatu valmiiksi.

Rytmisoitinsävellys
Tehdään sävellys rytmisoittimilla: kootaan A-osan komppi niin, että yksi aloittaa sovitussa tahtilajissa oman rytminsä, johon muut tulevat vuorotellen mukaan sopivalla täydentävällä rytmillä. Neljän tahdin välein kukin vuorollaan soittaa fillin omalla soittimellaan, muilla tahdin mittainen tauko. Merkistä jokainen soittaa keksimänsä kaikurytmin soolo-tutti. Kaikujen jälkeen jatketaan vielä komppia, jonka väliin ja loppuun soitetaan yhdessä keksitty yhden tahdin mittainen breikki (sanarytmi auttaa muistamaan). Kootaan vielä B-osaan erilainen komppi ja toinen breikki. Oppilaat saavat päättää kappaleen lopullisen rakenteen ja antaa sille nimen.

Clapping musicista omaan rytmisävellykseen

Kuunnellaan Steve Reichin Clapping music. Opetellaan taputtamaan nuotista kappaleen perusrytmi ja sen kanssa pari tahtia vastarytmiä. Avuksi oppilaiden keksimät sanarytmit (esim. ”Apina meni Meksikoon”).
Tehdään Clapping musicin perusrytmistä pieni kappale; tarkoituksena on esitellä ideoita, miten yhtä rytmiä voi käyttää monipuolisesti. Mietitään ensin, miten eri tavoilla voi taputtaa. Valitaan taputussolistit. Mennään riviin seisomaan.
Yksi taputtaa rytmin tavallisesti kaksi kertaa, muut toistavat. Kaksi solistia taputtavat saman rytmin toisella tavalla (esim. kuppitaputus), muut toistavat.
Kumulatiivisuus: rivissä reunimmainen aloittaa rytmin taputtamisen reisiin, tahdin välein seuraava mukaan. Kun viimeinen mukana, ensimmäinen vaihtaa toiseksi kehorytmiksi jne. Seuraavaksi mukaan jalat kolmelle iskulle (1., 3. 6.). Lopuksi pelkät jalat.
Kaanon rivissä yksi kerrallaan kahden iskun välein. Loppuun merkistä rytmi kerran unisonossa, jalat tömistävät mukana.
Kerätään taululle ideoita rytmin muokkaamiseen: soolo-tutti, kaanon, kehorytmit, kumuloituva rytmi, tuplaus-puolitus, takaperin, vastarytmi, yhteinen breikki, A- ja B-osa, päärytmille säestysostinato. Jos kyseessä sanarytmi, voi olla myös puhetta, kuiskausta…
Tehdään neljän hengen ryhmissä oma rytmisävellys. Otetaan lähtökohdaksi sanarytmi joko valmiista tekstistä tai oppilaiden keksimistä lauseista, yksi lyhyt lause per ryhmä. Valitaan yhteinen tahtilaji. Opettaja pitää pulssia, oppilaat alkavat rytmittää omaa lausettaan pulssin päälle. Ryhmässä valitaan tahdin pituinen rytmi, joka kirjoitetaan ylös. Keksitään kolme eri tapaa esittää oma rytmi ryhmän voimin taululle kerättyjä tapoja käyttäen.
Ryhmien ideat esitetään peräkkäin. Kootaan lopuksi kaikkien esityksistä yhteinen kappale: osien välissä voi olla yhteinen breikki, lopussa kaikki rytmit tehdään päällekkäin tms. Äänitetään (esim. Garage bandilla) ja kuunnellaan.