Sävellajit ja asteikot

Asteikkoja sävelnimikorteilla
Valmistelut:
Opettaja valmistaa sävelnimikortteja, joihin kirjoitetaan juurisävelten, ylennettyjen- ja alennettujen sävelten nimiä. Kaikkia kortteja kannattaa tehdä vähintään kaksi kappaletta.
Toiminta:
Opettaja jakaa opeteltavaan asteikkoon kuuluvat sävelnimikortit sattumanvaraisesti oppilaille. Oppilaat marssivat korttien kanssa asteikon mukaiseen järjestykseen vierekkäin tai peräkkäin. Jos ryhmässä on enemmän kuin 8 oppilasta, lisätään sävellajikorttien sekaan riittävä määrä vääriä sävelnimikortteja. Näiden korttien saajat jäävät istumaan paikalleen.

Nopat ja kortit
Valmistelut:
Opettaja valmistaa noppia ja isohkoja kortteja seuraavasti:
(jos ryhmässä on yli 10 oppilasta, valmistetaan joitakin kortteja/noppia tuplasti)
10 sävellajinoppaa (esim. vanhoja tennispalloja tai paperimassapalloja), joihin kirjoitetaan asteikkojen nimiä kahteen etumerkkiin saakka (duureja ja molleja)
10 sävellajikorttia (paperi, tussi, laminointi), joihin kirjoitetaan asteikkojen nimiä kahteen etumerkkiin saakka
10 etumerkintänoppaa, joihin piirretään etumerkkien määrä ja laatu
10 etumerkintäkorttia, joihin piirretään etumerkkien määrä ja laatu
Toiminta:
Oppilaille jaetaan sattumanvaraisesti etumerkintöjä sisältäviä kortteja. Opettaja nostelee pussista sävellajinoppia ja oppilaat, joilla on kyseisen sävellajin etumerkintäkortti, nostavat sen ylös ja luettelevat asteikkojen sävelten nimet (duuri ja molli). Tehdään vaihtareita ja tehtävä uusitaan.
Oppilaille jaetaan sattumanvaraisesti sävellajikortteja. Opettaja nostelee pussista etumerkintänoppia. Edetään kuten edellisessä harjoituksessa.
Lopuksi oppilaat kiertelevät luokassa ja etsivät itselleen sävellajikorttiaan vastaavan etumerkintäkortin tai päinvastoin ja palauttavat kortit opettajalle.

Muistisääntöjä etumerkintöihin
Jos vaihtoehtoina ovat ainoastaan C-, F- ja G-duurit niin seuraava muistisääntö toimii:
opettaja piirtää viivastolle sävelet C F G
C on eka ja helppo – ei merkkiä
F on alempi – siis alennusmerkki
G on ylempi – siis ylennysmerkki

Asteikot tutuksi soittaen
Soitetaan Satu meni saunaan laatta- ja/tai kosketinsoittimilla eri duurisävellajeissa. Voidaan soittaa myös muita helppoja melodioita, esimerkiksi Pienen pieni veturi.

Rinnakkaismollin idea soittaen
Soitetaan putkilla F-duurissa Hämähäkki, sitten muutetaan asteikko d-molliksi ja soitetaan Hämähäkki mollissa. Soitetaan koskettimistoilla tai laattasoittimilla rinnakkaisessa duurissa ja mollissa helppo melodia, kuten Satu meni saunaan tai Ukko Nooa.

Duuriasteikot kuulonvaraisesti
Harjoitellaan esim. C-, G- ja D-duuriasteikkoja siten, että opettaja heijastaa taululle netistä soivat koskettimet ja soittaa hiirellä asteikon kerrallaan ensin valkoisilla koskettimella. Oppilaat viittaavat outojen sävelten kohdalla ja ehdottavat korjausta. Sen jälkeen piirrettään asteikot viivastolle ja lauletaan ne sävelnimillä. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat kirjoittaa vihkoon numerot 1-7, opettaja soittaa asteikot tavallisella pianolla (ensin duuriasteikon ja sitten pelkillä valkoisilla koskettimilla) ja oppilaat ympyröivät numerot, jotka eivät heidän mielestään kuuluneet duuriasteikkoon.

Mielikuvia rinnakkaisiin sävellajeihin
Tarina duureista ja molleista kahteen etumerkkiin asti.
Duurit:
Opettaja piirtää taulun viivastolle kokonuotteina sävelet b, c, d, f ja g järjestykseen. C on ”koti”, etumerkkejä zero; jos joutuu laskeutumaan C:n kellarikerrokseen B:hen tarvitaan kaksi raskasta säkkiä, jotka vetävät alaspäin (b ja es); jos noustaan toiseen kerrokseen D:hen, tarvitaan kahdet tikapuut (fis ja cis); hiihtomaja on tunturin puolessa välissä G:ssä, ilma on ohuempaa ja sinne lennetään yhdellä ilmapallolla (fis); hiihtomajan kellariin F:ään päästään yhdellä alaspäin vetävällä säkillä (b).
Mollit:
Duurit eivät halua olla yksin, tarvitsevat kaverin seuraksi. Opettaja piirtää pienemmän kokoisella toisenvärisellä kokonuotilla pikkukaverit b:n, c:n, d:n, f:n ja g:n alle terssin päähän (kaverit pitävät toisiaan kiinni mutta eivät ole kylkikyljessä, ”pikkukaveri roikkuu kaveristaan käsillä ettei putoaisi”), kaverukset puhuvat samaa kieltä, heillä on samat sävelet (”muut ymmärtävät heidän puhettaan vain osittain”), pikkukaveri lallattelee la:sta lähtien.
Toinen versio:
Opettaja piirtää taululle sävelet b, c1, d1, f1, g1. Nyrkkisääntö: Lähdetään liikkeelle c:stä, C ei tarvitse mitään merkkejä. Mutta ohhoh b:lle kävi katalasti, putosi alas, on varmaan kovin painava, kaksi reppua kannettavana. D on kevyt, on kavunnut ylös kaksilla tikkailla. F ja G asuvat mäen päällä, ylemmällä on yksi ylennys ja alemmalla yksi alennus.

Improvisoitu kappale kokosävelasteikolla
Tehdään pieni kappale improvisoiden kokosävelasteikolla. Ensin keksitään adjektiivi, joka kuvaa oppilaiden mielestä kokosävelasteikkoa. Sen perusteella valitaan sopivat soundit koskettimistojen äänivalikoimasta. Oppilaat saavat keksiä, mikä tahtilaji ja tempo valitaan, onko bassoa, rytmisäestystä tms., millaisista erilaisista osista kappale voisi rakentua, onko soittajilla erilaisia tehtäviä jne. Opettaja soittaa improvisoinnin pohjaksi pianolla sopivaa säestystä. Improvisointia kannattaa kokeilla myös eri duuri- ja molliasteikoilla! Sävelten määrää voi aluksi rajata tarvittaessa (esim. 5 ensimmäistä säveltä).

Kvinttiympyrän lorut laulaen
ylennysmerkkiset duurit: Gideon Daavid Aatami ja Eeva Hyppäsivät Fissässtä Cissään
alennusmerkkiset duurit: Faija Besi Esan Astiat ja Desiree Gessican Ceslongin
ylennysmerkkiset mollit: ei hullumpaa fisua ciscon gissa dissaa ais
alennusmerkkiset mollit: dorga gorilla cutsui faaraon bestikset esiin asemalle
Näihin voidaan keksiä yksinkertainen melodia duurissa ja mollissa. Näin lorut jäävät paremmin mieleen.

Sävellajipeli
Jaetaan oppilaat 3-4 hengen ryhmiin. Pöydälle asetetaan lappuja, joissa on duurin tai mollin nimi tai etumerkintä. Näistä kerätään rinnakkaissävellajien ja niiden etumerkinnän muodostamia kolmen lapun ryhmiä mahdollisimman monta, voittaja on se jolla on eniten oikein koottuja ryhmiä (jos lappuja ei ole tarpeeksi, voidaan myös jakaa jokaiselle yksi lappu ja oppilaat etsivät omaan ryhmäänsä kuuluvat oppilaat mahdollisimman nopeasti). Kvinttiympyrän voi halutessaan pitää aluksi näkyvillä, sitten pelataan ilman. Oppilaat voivat ensin yhdessä koota kvinttiympyrän lapuista.

Asteikkoharjoittelua
Valitaan paljon etumerkintöjä sisältävä asteikko. Oppilaat sanovat vuorotellen asteikon säveliä järjestyksessä ylöspäin tai alaspäin ja opettaja soittaa ohjeiden mukaan säveliä ksylofonilla. Jos soitin on keskellä luokkaa lattialla, oppilaat näkevät, mitä soitetaan samalla kun kuuntelevat, kuulostaako asteikko oikealta. Jos oppilas sanoo väärän sävelen, opettaja soittaa väärin ja oppilas yrittää heti korjata virheensä. Seuraavan asteikon tulee soittamaan joku oppilas.

Asteikkojen metsästys
Oppilaat etsivät kirjasta / omista soittokappaleistaan / opettajan antamasta materiaalista melodioita, jotka käyttävät 5-7 etumerkin duuri- tai molliasteikkoa. Tavoitteena on löytää ainakin yksi melodia jokaiselle asteikolle.

Asteikkosoittoa
Kerrataan duuriasteikot neljään etumerkkiin asti. Oppilaat harjoittelevat kuulokkeet korvilla soittamaan keyboardeilla duuriasteikot A:, E:, Es: ja As:. Sen jälkeen jokainen soittaa jonkin näistä (itse valitsemansa) muulle luokalle 1-/2-oktaavin ambituksella 1-/2-kätisesti taidoista riippuen. Haastetta ja lisäjännitystä tehtävään tuo esiintyminen muulle luokalle. Tehtävä voidaan tehdä myös pareittain.

Mollin eri muodot soittaen
Kerrataan molliasteikon muodot. Soitetaan keyboard-orkesterina a-molliasteikko kolmena eri versiona. Tämän jälkeen opettaja soittaa viisi eri asteikkoa, kunkin kertaalleen ylös- ja alaspäin. Oppilaat tunnistavat asteikkojen laadun: D, LM, HM, MM.
Seuraavaksi oppilaat istuvat pareittain keyboardien ääressä ja sopivat keskenään molliasteikon, joka voi alkaa mistä sävelestä tahansa, olla luonnollinen/harmoninen/melodinen, 1-/2-oktaavin laajuinen, 1-/2-kätisesti soitettu riippuen soittoparin heikomman linkin taidoista. Pari harjoittelee yhteisesitystä kuulokkeet korvilla. Sen jälkeen parit esittävät valitsemansa asteikon muille oppilaille, jotka tunnistavat, oliko molli luonnollinen/harmoninen/melodinen.

Sävellajit, asteikot ja soinnut pareittain
Sävellajeja voi harjoitella pareittain siten, että toinen soittaa esim. keyboardilla tai laattasoittimella asteikkoa toisen luetellessa säveliä. Myös kantasoinnut voi ottaa mukaan. Vaihtoehtoja on useita:

• Soittaja soittaa juuri ne sävelet, mitä pari sanoo, jolloin kuulohavainto kertoo, menevätkö asteikko ja soinnut oikein.
• Soittaja pyrkii soittamaan asteikon oikein ja kuuntelee samalla, sanooko pari sävelet oikein.
• Molemmat voivat soittaa asteikkoja samanaikaisesti, jolloin kuulohavainto kertoo, ollaanko asteikosta samaa mieltä.
• Samalla tavoin käsitellään (kanta)sointuja.
• Kun sointujen osuttaminen oikeille paikoille onnistuu, voi asteikkosoittaja kokeilla asteikon kuvioimista ja laajentaa kokeiluaan pikkuhiljaa melodiseen suuntaan.